That's God, That's Bad

 Perjantaina olin kaverin luona yötä ja siellä me leivottiin, höpötettiin, katottiin leffaa, käytiin pikku reissuja jopa ulkona ja mikä tärkeintä, syötiin! (ehkä jopa liikaakin :( ) Mulla meni unirytmikin täysin sekaisin, sillä me vähän vahingossa valvottiin viiteen. (Mikä on mulle tooooooooooooooosi pitkään, sillä tämä tyttö simahtaa normaalisti siinä kymmenen aikaan ja kun mie oikein yritän valvoo, niin silmät painuu kiinni jo siinä ennen puoltayötä :D)  Mut onneksi mun seuraava yö pelastui ja sain unta jo siinä kymmenen aikaan! (:

Ääh, ja koe viikko jatkuu. Alkaa pikku hiljaa tulla jo tämä lukeminen ulos korvista. Eikä yhtään kiinnostaisi jotain ruotsia lukea ja äikän esseekin pitäisi suunnitella... Onneks mulla on vielä huomenna koko päivä aikaa. Mutta minun tylsät päivät koostuvat tällä hetkellä lukemisesta...

Ja Täykkäreiden kattomisesta! TV:tä mulla ei vielkään oo, niin yritän korvata sitä näillä :D

Sori nyt näiden kuvien laatu, mutta minä todistin taas osavani huolehtia kamerastani ja jätin sen mun kaverin luo ja saan se vasta tiistaina :( Ei siinä, että niidenkään kuvien laatu olisi hyvä, mutta näihin verrattuna se jopa tuntuu siltä :D

Hih, ostinpa tässä uuden takin! Täällä helsingissä kun nämä vuoden ajat on hieman outoja kun täällä tarvii syksytalvi-takin. No, eipä se mua haittaa, sillä tämä takki maksoi H&M:llä 50 euroo ja alennuskupongin jälkeen hinta oli 40 euroo (:

Mulla iski muuten eilen jotenkin todella epävarmaksi mun tulevaisuus. Mun suurin unelma-ammatti on näyttelijä, ja on lähes aina ollutkin, mutta nyt mä en enää oikein tiedä. Eniten mua pelottaa se, että jos nyt ehkä jopa pääsen kouluttautumaan näyttelijäksi, pystynkö mä sillä työllä elättämään itteäni ja mahdollisesti jopa erhettäni, kun sen aika tulee. Näyttelijän töitä on kuitenkin sen verran huonnosti tarjolla, enkä nyt koe edes olevani hyvä siinä :D Mie vaan nautin siitä, joten olis yhtä unelmaa saada tehdä jotain josta oikeesti nauttii. Lisäksi näyttelijänkoulutukseen on vielä vaikea päästä (ainakin mun tietääkseni), että mitä jos mä en sittenkään pääse mihinkään kouluunkaan. Teatterikorkeakouluunhan en todellakaan ole pääsemässä ainakaan ensimmäisellä yrittämällä, mutta ainahan kannattaa kuitenkin yritää.
Koska olen hyvin suunnitelmallinen ihminen, niin on mulla aina ollut myös suunnitelma-B. Aloin kuitenkin epäillä myös sitä eilen. Olen ajatellut, että jos näyttelijän ura ei sitten yrityksistä huolimatta aukea, niin lähtisin joko opiskelemaan vaatteiden ompelemista, suunnittelua jne. (päämäärä vielä epäselvä) tai sitten perustaisin  oman vaateliikkeen. Vähän aikaa sitten aloin myös ajatella stylistin uraa. Sen opiskelusta tai muustakaan mulla ei oo mitään hajua.
Huh, sain nyt hieman purettua tätä mun epävarmutta. Mun pitää nyt seuraavaksi vaan miettiä ja kattoa. Mulle olis kuitenkin aika tärkeää, että saisin nyt asiasta edes jonkinlasen varmuuden, sillä jos mulla ei oo kunnon päämäärää ja syytä opiskella, mun lukio-opiskeluni alkaa tuntua turhalta ja opiskelumotivaatio laskee sitten tosissaan.

No joo, mie lähen nyt jatkamaan rentoutumistani tämän stressaavan koeviikon keskellä!